tiistai 28. maaliskuuta 2017

Kesäajan vaikutus tuomioihin


Psychological Science -lehden tuoreen artikkelin mukaan Yhdysvaltain tuomarit antavat keskimäärin 5 % pitempiä vankeustuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä maanantaina (”sleepy Monday”).  Tuomarit ovat silloin väsyneitä ja kiukkuisia.  Tulokset perustuvat laajojen aineistojen perusteella tehtyyn tieteelliseen analyysiin.


Tähän on helppo uskoa, joskin tuntuu siltä, ettei tämä päde samalla tavoin kaikkiin tuomareihin.  Joihinkin yksilöihin vaikuttavat subjektiiviset seikat, kuten asianosaisen ulkonäkö ja käytös, ja joihinkin eivät juuri vaikuta.  Täysin objektiivista tuomaria ei ole olemassakaan.

perjantai 17. maaliskuuta 2017

"Ammu" ei sovi tytön etunimeksi



Länsi-Uudellamaalla asuva aviopari halusi antaa 29.12.2015 syntyneelle tyttärelleen etunimet Ammu Emilia, joista Emilia olisi ollut puhuttelunimi.  Uudenmaan maistraatti kieltäytyi 4.5.2016 hyväksymästä ”Ammua” rekisteröidyksi nimeksi.  Tytön vanhemmat valittivat Helsingin hallinto-oikeuteen, joka päätyi 15.3.2017 samaan tulokseen kuin maistraatti.  On mahdollista, että hakijat valittavat vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Nimilain mukaan lapsen vanhemmilla on yleensä oikeus päättää lapsen etunimestä.  Etunimeksi ei kuitenkaan voida hyväksyä nimeä, joka
1. on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa
2. muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on kotimaisen nimikäytännön vastainen
3. pojalle naisennimeä eikä työlle miehennimeä.

Este nro 3 ei tässä tapauksessa tullut kyseeseen, sillä ”ammu” viittaa yleensä lehmään eikä sonniin.  Vanhemmat eivät siten olleet antamassa tyttärelleen miehennimeä.

Kyseeseen ei näyttäisi tulevan liioin este nro 2, koska sanan ”ammu” muodossa tai kirjoitustavassa ei ole mitään erikoista.  Etunimi ”Ammu” on kyllä kotimaisen nimikäytännön vastainen, mutta ei muodoltaan eikä kirjoitustavaltaan.

Este nro 1 näyttäisi soveltuvan aivan selvästi.  ”Ammu” ei ole sopimaton, mutta kaiken talonpoikaisjärjen mukaan se aiheuttaisi lapselle mitä ilmeisintä haittaa.  Hän saisi jatkuvasti kuulla kekseliäitä letkautuksia nimestään.  Näin nimilakia tulkitsi myös maistraatti:

  ”Nimi Ammu on nimilain vastainen, koska yleiskielen merkityssisällön takia sen käyttö voi aiheuttaa lapselle ilmeistä haittaa.  Esitetty nimi Ammu on vakiintunut eläimen nimeksi. Nimilautakunnan lausunnossa todetaan edelleen, että Kielitoimiston sanakirjan mukaan ammu on lastenkielinen lehmän nimitys.”

Helsingin hallinto-oikeus oli eri mieltä:

  ”Hallinto-oikeus katsoo, ettei pelkästään se seikka, että nimi viittaa puhekieliseltä merkityssisällöltään eläimeen, anna aihetta olettaa nimen käytöstä aiheutuvan ilmeistä haittaa tai että se olisi sen vuoksi sopimaton ihmisen nimeksi.”

”Ammu” ei siis aiheuttaisi lapselle ilmeistä haittaa.  Sitä mieltä olivat hallinto-oikeuden kolme lainoppinutta tuomaria.  He kuitenkin hylkäsivät nimihakemuksen.  Perustelut olivat seuraavat:

  ”Hallinto-oikeus katsoo, että etunimi Ammu on kuitenkin sen merkityssisällön vuoksi kotimaisen nimikäytännön vastainen.”

Hallinto-oikeuden esittelijä olisi hyväksynyt ”Ammun”, koska sen torjuminen olisi rikkonut hakijoiden perhe-elämän ja yksityiselämän suojaa.  Mainittakoon, että hallinto-oikeuden tuomarit ja esittelijä olivat naisia.  Heille etunimestä ”Ammu” ei olisi haittaa. 

Oikeusviranomaiset ovat tulkinneet nimilakia kolmella eri tavalla ja tulossa saattaa olla vielä korkeimman hallinto-oikeuden tulkinta.  Toivottavasti KHO ei salli vanhempien vahingoittaa lastaan lehmän nimellä.


lauantai 11. maaliskuuta 2017

Koiravero

Koiravero on koiraverolain nojalla perittävä kunnallinen maksu viisi kuukautta täyttäneestä koirasta. Valtaosa kunnista on kokonaan luopunut koiraverosta, koska veron tuotto on pieni, perimiskustannukset tuottoa suuremmat ja veroluettelon pitäminen hankalaa ja kallista.  Jäljellä on vain kaksi verottajaa: Helsinki ja Tampere.  Helsingissä koiravero on 50 euroa vuodessa, Tampereella 34 euroa.  Vain pieni osa koiranomistajista maksaa veron.

Helsingin kaupunginvaltuustossa on 1980-luvulta saakka tehty useita aloitteita koiraverosta luopumiseksi.  Veron poistamista ovat aktiivisimmin ajaneet valtuutetut Ilkka Taipale ja Hannele Luukkainen.  Taipale, joka on ammatiltaan psykiatri, on korostanut koiran myönteisiä vaikutuksia ihmisten mielenterveydelle.  Koiran silittäminen aktivoi elimistön turvajärjestelmän ja kytkee hälytysjärjestelmän pois päältä. Kokemuksen toistuminen rauhoittaa ihmisen stressijärjestelmää, lievittää yksinäisyyttä ja laajentaa sosiaalisia verkostoja.
Hannele Luukkainen, kansantaloustieteilijä, pitää koiraveroa taloudellisesti kannattamattomana.  Kun vero poistetaan, voidaan heti hieman karsia turhaa byrokratiaa.  Hän katsoo myös, että vero on haitallinen eläinsuojelun näkökulmasta.

Kuntavaalit ovat edessä ja kuntiin tulevat uudet valtuustot 1.6.2017 lähtien.  Ilkka Taipale ja Hannele Luukkainen tulevat varmasti jälleen yrittämään koiraveron kumoamista.  Aloitteen taakse pitäisi saada 43 valtuutettua.  Toivotaan, että uudesta kaupunginvaltuustosta löytyy tämä määrä.