sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Juha Sipilä ja sukulaisten etu


Kansanedustaja Touko Aalto on vaatinut tiedotteessaan 25.11. pääministeri Juhaa Sipilän jääviyden selvittämistä Talvivaaran kaivoksen asioiden käsittelyssä:
  ”Herää kysymys, onko pääministeri Sipilä ollut jäävi tekemään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 100 miljoonan euron pääomituspäätöstä, jos hänen lähisukulaisensa voivat saada päätöksestä merkittävän taloudellisen hyödyn.”
Tämän jälkeen Sipilän mahdollisesta esteellisyydestä on keskusteltu vilkkaasti.  Esteellisyyden selvittämistä ovat vaatineet muun muassa ministeri Petteri Orpo ja kansanedustaja Antti Rinne. 
Juha Sipilän sukulaisten omistama konepajayhtiö Katera Steel Oy on saanut 500.000 euron tilauksen valtion omistamalta Terrafamelta sen jälkeen, kun hallitus oli päättänyt myöntää kaivoksen lisärahoittamiseen 100 miljoonaa euroa.  Katera Steel Oy:n pääomistajat ovat Sipilän serkkuja ja enoja ja viisi prosenttia yhtiöstä omistaa Sipilän lapsilleen kolme vuotta sitten siirtämä sijoitusyhtiö.
Julkisen kohun vuoksi pääministeri Sipilä on pyytänyt oikeuskansleri Jaakko Jonkkaa tutkimaan hänen esteellisyytensä.  Tapaus voisi antaa aiheen keskusteluun muustakin kuin pelkästä esteellisyydestä.  Jos poliittinen päättäjä kanavoi valtion varoja sukulaisilleen tai muille läheisilleen, kyse on samanlaisesta ilmiöstä, jota esiintyy Venäjällä ja eräissä muissa maissa.  Länsimaiden median mukaan presidentti Putinin kaveruus voi tuottaa huomattavia etuja.
Suomen oikeusjärjestyksen mukaan sukulaisten suosiminen voisi merkitä törkeää virka-aseman väärinkäyttämistä, josta olisi nostettava syyte valtakunnanoikeudessa.  Kansalaiskeskustelussa on epäilty Juha Sipilää jostakin tämän tapaisesta.

Aikanaan oikeuskansleri Jaakko Jonkka tulee oikeuskanslerinviraston parhaiden perinteiden mukaan pyörittelemään ratkaisun, jossa asiat selitetään pääministeri Juha Sipilän eduksi.  Jonkka tulee ”katsomaan”, ettei Sipilä ollut esteellinen Terrafamen asiassa.  Olisi syytä, että Jonkka sanoisi jotakin myös pääministerin virka-aseman käyttämisestä.  Kytemään ei pitäisi jättää pienintäkään epäilyä tällaisesta menettelystä. 

maanantai 31. lokakuuta 2016

Tupakkateollisuuden hyödyllinen hölmö


Suomessa tupakkaa ei saisi myydä eikä välittää alle 18-vuotiaille, mutta tupakointikokeilut aloitetaan silti alaikäisinä.  Vuoden 2015 tilastot kertovat kokeilijoista:

12-vuotiaat: pojista 6 %, tytöistä 3 %
14-vuotiaat: pojista 22 %, tytöistä 20 %
16-vuotiaat: pojista 43 %, tytöistä 44 %
17-vuotiaat: pojista 50 %, tytöistä 53 %.

Aloittelijoita varten tupakkateollisuus on kehittänyt mentolisavukkeet.  Mentolin maku ja tuoksu miellyttävät lapsia.  Mentoli tekee tupakointikokeilut ja ensi henkoset helpommiksi.  Aloittavan tupakoitsijan kurkku pyrkii torjumaan savua, ja mentolilla on anesteettisia vaikutuksia.  Mentoli turruttaa kurkunpäätä, puuduttaa keuhkoja ja vähentää hengitysteiden ärsytystä.  Lasten keuhkoputket ovat niin suppeat, että savun vetäminen syvälle vaatii lisäkeinoja.  Lisäksi mentoli nopeuttaa riippuvuuden syntymistä.

Kun mentoli on portti lasten tupakointiin, mentolisavukkeet kiellettiin EU:n vuoden 2014 tupakkatuotedirektiivissä.  Tupakkateollisuus panosti kiellon torjumiseen valtavasti työtä ja rahaa ja yritti vielä vuosina 2014 - 2016 kumota direktiivin EU-tuomioistuimessa.  Tupakkayhtiöiden kanne hylättiin 4.5.2016 ja mentolikielto tulee voimaan vuonna 2020. 

Tupakkateollisuudelle kysymys lasten ja nuorten tupakoinnista on elintärkeä.  Vastustaessaan mentolikieltoa teollisuus ei kuitenkaan puhunut uusien tupakoitsijoiden värväämisestä, vaan siitä, ettei lainsäätäjän pitäisi puuttua ”kansalaisten yksityisasioihin eikä itsemääräämisoikeuteen”.  Mentolin kieltäminen merkitsisi ”täysi-ikäisten ihmisten holhoamista” ja ”turhaa sääntelyä”.  Tupakkateollisuus siis uhrasi valtavasti rahaa jalojen arvojen puolustamiseen.   

Mahtoiko EU-parlamentissa olla sellaisia tyhmyreitä, jotka eivät nähneet tupakkateollisuuden todellisia tavoitteita?  Parlamentissa tupakkatuotedirektiivi hyväksyttiin äänin 514 puolesta, 66 vastaan, 58 tyhjää.  Yksi vastaan äänestäneistä oli Sampo Terho, perussuomalaisten eduskuntaryhmän nykyinen puheenjohtaja.  Terho on perustelut äänestyskäyttäytymistään:

”Minulle tässä äänestyksessä oli kysymys ennen kaikkea rajanvedosta yksityisen ja julkisen välillä.  Sitä pidän yksityisasiana, minkä makuista tupakkaa kansalainen haluaa vaikkapa kotonaan tai autossaan polttaa. Ostopäätös tupakan ja sen maun suhteen kuuluu kaikkien varoitusten jälkeen yhä kansalaiselle itselleen.”

”Mentolisavukkeiden kieltämistä on perusteltu nuorison suojelemisella. Tässä tuntuu osittain unohtuneen, että alaikäisille savukkeiden myynti on mausta riippumatta jo kielletty.”
”Nyt mentolisavukkeet kuitenkin kielletään nimenomaan täysi-ikäisiltä, joilla on oltava oikeus itse päättää elämästään ja samalla kantaa päätöstensä vastuu.”

”Kysymys on siis viime kädessä poliittisesta filosofiasta: minusta sellaisen politiikan aika pitäisi jo olla ohi, jossa poliitikko käyttäytyy kuin olisi äänestäjiensä holhooja. Elämäntapoihin liittyvät kysymykset ovat lähtökohtaisesti yksityisiä, eivät julkisia. Makuasiat – kuten minkä makuisesta ruoasta, juomasta tai savukkeista pitää – ovat niin ikään yksityisiä.”

”Minun visiooni EU:n tulevaisuudesta ei kuulu se, että unioni nyhtää täysi-ikäisiltä kansalaisilta tupakat pois suusta kuin välituntivalvoja koululaisilta.”

”Tupakan ostaminen ja mieluisan maun valitseminen on jokaisen yksityisasia.”
”Voiton sai lähinnä EU ja EU:n sääntelyn paisuminen kaikille elämänaloille.”


Tällaisista puolustajistaan tupakkayhtiöt käyttävät sisäisissä asiakirjoissaan nimitystä ”hyödyllinen hölmö”.

maanantai 12. syyskuuta 2016

Naistuomarit tuomitsivat Anneli Auerin



Anneli Auerin syyllisyydestä miehensä Jukka S. Lahden murhaan annettiin vuosina 2010 - 2015 neljä eri ratkaisua.  Tuomareita oli yhteensä 12, heistä miehiä 8 ja naisia 4.  Enemmistö miehistä piti Aueria syyttömänä, enemmistö naisista syyllisenä.  Jakauma oli selkeä:

miestuomarit: syytön äänin 6 – 2
naistuomarit: syyllinen äänin 3 - 1

Tuomiot olivat seuraavat:

Satakunnan KO 12.11.2010: elinkautinen murhasta äänin 2 - 1
laamanni Kari Lauren: elinkautinen murhasta
käräjätuomari Riikka Sandholm: elinkautinen murhasta
käräjätuomari Mikael Illman: syytön

Vaasan HO 1.7.2011: syytön äänin 3 - 0
hovioikeudenlaamanni Mika Huovila: syytön
hovioikeudenneuvos Kaija Suvilehto-Nieminen: syytön
hovioikeudenneuvos Juhani Palmu: syytön

Korkein oikeus 19.10.2012: asia palautettiin Satakunnan käräjäoikeuteen

Satakunnan KO 12.12.2013: elinkautinen murhasta äänin 2 - 1
laamanni Martti Juntikka: elinkautinen murhasta
käräjätuomari Anette Santamaa: elinkautinen murhasta
käräjätuomari Väinö Ilveskoski: syytön

Vaasan HO 19.2.2015: syytön äänin 2 - 1
Hovioikeudenlaamanni Robert Liljenfeldt: syytön
hovioikeudenneuvos Petteri Korhonen: syytön
hovioikeudenneuvos Hagar Nordström: elinkautinen murhasta

Korkein oikeus 18.12.2015: syyttäjille ei myönnetty valituslupaa.  Voimaan jäi Vaasan hovioikeuden 19.2.2015 antama vapauttava tuomio. 

Eri tuomareiden kannanotot osoittavat, miten sattumanvaraista oikeudenjako saattaa olla.  Tuomiot riippuvat usein siitä, minkälainen kokoonpano tuomioistuimeen valikoituu.  Auerin tapauksessa kaikki neljä tuomiota olivat erittäin huolellisesti laadittuja ja hyvin perusteltuja.  Siitä huolimatta ratkaisut vaihtelivat äärimmäisyydestä toiseen: elinkautinen, syytön, elinkautinen, syytön.

Tällä kertaa naistuomarit olivat ankarampia kuin miehet.  Sama on havaittu raiskausoikeudenkäynneissä: naistuomarit antavat raiskaajille lievempiä tuomioita kuin miestuomarit.  Vaasan hovioikeudessa Anneli Auer voitti miesten äänillä 2 – 1.  Jos hänellä olisi käynyt huono onni, tuomareiksi olisi voinut valikoitua kaksi tai kolme naista.  Tulos olisi silloin saattanut olla elinkautinen murhasta äänin 2 – 1 tai 3 – 0.







torstai 28. heinäkuuta 2016

Rokotuspakko



Kansanedustaja Mikko Kärnä valmistelee lakialoitetta, joka velvoittaisi vanhemmat rokotuttamaan lapsensa.  Uhkana olisi lapsilisän menettäminen.  Lisäksi rikoslakia olisi muutettava siten, että lapsen rokottamattomuudesta voidaan tuomita rangaistus lapsen huoltajille, mikäli lapsi itse tai joku muu kuolee, vammautuu tai sairastuu vakavasti rokottamattomuuden seurauksena.
Kärnä ajaa oikeaa asiaa.  Rokotukset ovat kansanterveydelle välttämättömiä.  Rokotukset ovat poistaneet Suomesta polion, tuberkuloosin, tuhkarokon, sikotaudin, hinkuyskän, kurkkumädän ja vihurirokon.  Tästä tosiasiasta huolimatta meillä on järjestöjä ja lääkäreitä, jotka väittävät rokotuksia tarpeettomiksi tai suorastaan haitallisiksi.  Nämä tahot levittävät väitteitään julkisuudessakin ja jotkut vanhemmat toimivat heidän ohjeidensa mukaan ja kieltävät lastensa rokottamisen. 
Jos rokotuspakkoa aletaan käsitellä, lähtökohdaksi olisi otettava vuoden 1986 tartuntatautilaki, jossa on laajat säännökset pakkorokotuksista ja rikosseuraamuksista.  Tartuntatautilaki sisältää säännöksiä väestön suojaamisesta tartuntataudeilta.  Lakia sovellettaessa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä lääketieteellisiä perusteita, joten rokotuskriittisten ”asiantuntijoiden” levittämä ”lääketiede” ei paina vaa’assa mitään.  Pakkorokotuksista säädetään tartuntatautilaissa näin:
”Kunnan on järjestettävä yleisiä pakollisia rokotuksia sellaisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi, joka voi saada aikaan huomattavaa vahinkoa väestön tai sen osan terveydelle, taikka muusta terveydenhoidollisesti tärkeästä syystä.”
Rokotuspakkoa tehostaa viittaus rikoslakiin, jossa rokotusmääräyksen noudattamatta jättämisestä on säädetty sakkoa tai vankeutta enintään kolme kuukautta.
Tartuntatautilaki ei sovellu tapauksiin, joissa lapsen rokottamatta jättäminen ei aiheuta epidemian vaaraa.  Mikäli rokotuspakkoa halutaan laajentaa, tartuntatautilain soveltamisalaa olisi laajennettava.  Rikoslakia ei olisi pakko muuttaa, sillä vammantuottamus ja kuolemantuottamus voivat jo nykyisellään olla rokottamatta jättämisen seuraamuksia.
Oikeuskäytännössä on yksi uskomuslääketiedettä koskeva korkeimman oikeuden ratkaisu.  KKO tuomitsi vuonna 1994 kuolemantuottamuksesta luontaishoitaja A:n, joka oli neuvonut sokeritautia sairastaneen lapsen vanhempia korvaamaan lääkärin määräämän insuliinihoidon kuhne-kylvyillä. Viisivuotiaalla pojalla todettiin sokeritauti 11.2.1991 ja hänelle määrättiin aloitettavaksi jatkuva insuliinihoito.  Insuliini vaihdettiin 9.3.1991 kuhne-hoidoksi, josta lähtien A antoi neuvojaan pojan vanhemmille.  Poika kuoli 25.4.1991 sokeritautikoomaan.  KKO tuomitsi A:lle kuusi kuukautta vankeutta ehdollisena siitä huolimatta, että hän itse oli uskonut hoitomuotonsa tehokkuuteen.

Toivottavasti kukaan rokotuskriittiseen humpuukiin uskovista vanhemmista ei milloinkaan joudu samaan tilanteeseen.



lauantai 16. heinäkuuta 2016

Lapset tupakansavuisissa kodeissa


Uudessa tupakkalaissa kielletään tupakointi yksityisautossa, kun kyydissä on alle 15-vuotias lapsi.    Kielto on aiheellinen, mutta paljon tärkeämpi oleskelutila, koti, on jätetty vapaaksi tupakointialueeksi.  Tupakoitsijoilla on oikeus polttaa kotona ja vahingoittaa lapsia myrkyllisellä savulla.  Suomessa on alle 15-vuotiaita lapsia lähes 900.000 ja osa heistä joutuu vauvasta lähtien elämään savuisessa kodissa.  Eduskunnassa tätä kysymystä on pohdittu vuosina 2009 ja 2016.  Asian vakavuus tiedostetaan, mutta perustuslakivaliokunta tulkitsee lakia niin, että tupakoitsijan oikeudet painavat enemmän kuin lasten oikeudet.

Käsitellessään lasten asemaa valiokunta mainitsee perustuslain 7 §:n, jonka mukaan jokaisella on oikeus elämään.  Edelleen valiokunta viittaa perustuslain 19 §:ään, jossa julkiselle vallalle on asetettu velvollisuus edistää väestön terveyttä ja perustuslain 20 §:ään, jonka mukaan julkinen valta on velvollinen turvaamaan jokaiselle oikeuden terveelliseen ympäristöön.  Nämä perustuslain säännökset puoltaisivat tupakointikieltoa.  

Edellä mainitut seikat eivät kuitenkaan ole kyllin painavia.  Perustuslakivaliokunnan mukaan asuntoja koskeva tupakointikielto loukkaisi perustuslain 7 §:ssä säädettyä henkilökohtaisen vapauden suojaa ja samoin 10 §:ssä turvattua yksityiselämän ja kotirauhan suojaa.  Perustuslain 10 §:n lähtökohtana on, että yksilöllä on oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten tai muiden ulkopuolisten tahojen mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista hänen yksityiselämäänsä.  Näin toteaa eduskunnan perustuslakivaliokunta.

”Henkilökohtainen vapaus”, ”yksityiselämän suoja” ja ”kotirauhan suoja” ovat tietysti tärkeitä, mutta jos ollaan tarkkoja, tässä tapauksessa on kyse kuinenkin vain tupakoitsijan mukavuuksista.  Kotona tupakoimisen kieltohan ei merkitsisi täydellistä tupakointikieltoa; tupakoitsijan vain täytyisi nähdä se vaiva, että menee ulos polttamaan.  Vertailussa ovat tupakoitsijan mukavuudet ja lasten henki ja terveys. 

Tupakkalakia kiristetään muutaman vuoden välein ja on vain ajan kysymys, milloin lasten vahingoittaminen tupakoitsijan kotona kielletään.  Ja tulee myös aika, jolloin perustuslakivaliokunnan jäsenten arvomaailma joutuu ihmettelyn kohteeksi.



tiistai 28. kesäkuuta 2016

Vuonna 2030 . . .


Suomessa on noin 600.000 tupakoitsijaa.  Vuonna 2030 heitä ei enää pitäisi olla ainoatakaan.  Eduskunta on 21.6.2016 säätänyt uuden tupakkalain, jossa sanotaan: Tämän lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. ”  Tämä tavoite pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä, siis 14 vuodessa.

Vuonna 1976, kun ensimmäinen tupakkalaki säädettiin, tupakoitsijoita oli 1.100.000.  Määrän supistuminen 500.000:lla vei 40 vuotta.  Nyt pitäisi vauhdin kiihtyä. Uusina keinoina ovat muun muassa kuvalliset varoitukset, tunnusomaisten tuoksujen ja makujen kielto ja parveketupakoinnin rajoittaminen.  Mutta miten päästään 600.000:n vähennykseen?  No, pääsemme 550.000:een sillä, että tupakka vuoteen 2030 mennessä tappaa yli 50.000 käyttäjäänsä.  Tehokas keino olisi myös se, että tupakkayhtiöt velvoitettaisiin kustantamaan tupakoitsijoille nikotiinikorvauslääkkeet.

Ongelman avain on kuitenkin aloittajissa.  Heidän lukunsa supistuisi voimakkaasti, jos myynti-ikäraja kohotettaisiin 18 vuodesta 21 vuoteen.

Tavoitteet ovat suuret ja keinot aika kovia, mutta kysymys on suuren mittaluokan ongelmasta. Savukkeet ovat vieneen hengen yli 350.000 suomalaisten sen jälkeen, kun lääketieteessä vuonna 1950 varmistui tupakan syy-yhteys keuhkosyöpään ja useihin muihin tappaviin tauteihin.


sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

SUOMALAISET EIVÄT ENÄÄ USKO HENKIIN


Helsingin Sanomissa oli 18.6. koko sivun historiikki ”Suomalaiset uskoivat ennen henkiin”.  Kirjoitus alkaa:

”Tuhat vuotta sitten suomalaiset tiesivät erilaisten henkien, haltioiden ja tonttujen vaikuttavan elämäänsä hyvässä ja pahassa.  Henkiä majaili muun muassa metsissä ja järvissä.  Niiltä pyydettiin palveluksia ja niiden suututtamista varottiin ja pelättiin.   - - Reilut tuhat vuotta sitten suomalaiset eivät olleet vielä kuulleet Jeesuksesta.  He tunsivat hyvin henkien ja monien jumaliensa, kuten Ahdin, Tapion ja Turisaksen mieltymykset.  Henkien kansoittamassa metsäisessä maailmassa suomalaiset olivat yhtä luonnon kanssa.”

Historiikin mukaan suomalaisten maailmankuva muuttui, kun he saivat ”kuulla Jeesuksesta”.  Se merkitsee tätä: 

”Viimeiset tuhat vuotta suomalaiset ovat tienneet Jumalan, Jeesuksen, suojelusenkelien, pyhimysten ja paholaisen vaikuttavan elämäänsä hyvässä ja pahassa.  Jumalolentoja majailee muun muassa metsissä ja järvissä.  Niiltä pyydetään palveluksia ja niiden suututtamista varotaan ja pelätään.   - -  Kuultuaan Jeesuksesta suomalaiset tuntevat hyvin kristinuskon henkilöiden, kuten Jumalan, Jeesuksen ja pirun mieltymykset.  Jumalolentojen kansoittamassa metsäisessä maailmassa suomalaiset ovat yhtä luonnon kanssa.”

On tapahtunut huima kehitys ja suoranainen mullistus.  Historiikissa sanotaan näin:

”Meidän on todella vaikeaa ymmärtää kunnolla menneiden aikojen ihmisiä.  Tietoisuuden evoluutio ja kulttuurin muutos on ollut vahvaa.”


Tämä on pakko myöntää.  Suomalaisissa asui pimeä taikausko, ennen kuin he saivat kuulla Jeesuksesta.  He esittivät pyyntöjä hengille, haltioille ja tontuille, mutta sitten tapahtui mullistava muutos.  Ihmiset alkoivat rukoilla Jumalaa, Jeesusta ja Pyhää Henkeä.  Loistavaa ja suurenmoista!  Olemme päässet eroon muinaissuomalaisten henkiuskosta.

maanantai 13. kesäkuuta 2016

HANNES MARKKULAN MUISTELMAT


Hannes Markkulan muistelmateos ”Presidenttien ja murhamiesten pöydissä” on vauhdikasta ja mukaansatempaavaa luettavaa.  Markkula oli Ilta-Sanomien toimittaja vuosina 1965 – 2012 eli peräti 47 vuotta.  Hän oli unelmatyössään, ”maailman kiinnostavimmassa ammatissa”, johon hän oli tähdännyt jo teini-iästä lähtien.

Markkula on Helsingin poika.  Hän asui 12-vuotiaaksi Etu-Töölössä, muutti vuonna 1956 hetkeksi Viiskulmaan ja sen jälkeen nykyiseen asuntoonsa Tehtaankatu 5:een.  Seutu on minulle tuttua.  Minä muutin vuonna 1964 Tehtaankatu 12:een ja sitten vuonna 1986 samaan kortteliin kuin Markkula, Tehtaankatu 9:ään.  Olemme asuneet samalla alueella yli 50 vuotta ja olemme myös miltei ikätovereita, Hannes minua pari vuotta nuorempi.  Tunnistan valtaosan muistelmakirjan paikoista ja tapahtumista.

Hannes Markkulan ura Ilta-Sanomissa alkoi toukokuussa 1965, ensin kesätoimittajana, sitten helmikuusta 1967 lähtien vakinaisena toimittajana aina vuoteen 2012 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle.

Tänä aikana maailma muuttui ja varsinkin median toimintaympäristö muuttui.  Tapahtui viestintävallankumous.  1960- ja 1970-luvuilla ei ollut kännyköitä, ei tietokoneita, ei sähköpostia eikä Googlea.  Käytössä olivat lankapuhelimet ja kun automaattista kaukovalintajärjestelmää ei ollut, maan sisäisetkin kaukopuhelut piti tilata valtion keskuksesta.  Kun lehtimies sai hankituksi hyvän uutisen ja halusi ilmoittaa sen toimitukseen, hänen oli löydettävä puhelinkioski ja hänellä piti olla kolikoitakin puhelua varten.  Jos lähellä oli kauppa tai bensa-asema, yhteys toimitukseen saatiin ilman kolikoita.

Hannes Markkulan ensimmäinen työväline oli Remington-kirjoituskone.  Käsikirjoituksesta otettiin kopio kalkkeeripaperin avulla ja työvälineitä olivat myös kosmoskynä ja makulatuuripaperi.

Markkula oli rikostoimittaja ja uutishaukka henkeen ja vereen ja häntä sanottiin jopa ”Murha-Markkulaksi”, josta nimestä hän ei pidä.  Rikostoimittajana hän käsitteli suuren määrän murhajuttuja ja olipa hän joskus rikospaikalla ennen poliisiakin.  Kesällä 1971 Inkoossa löytyi maastosta risuilla peitetty nuoren naisen ruumis ja löytäjä soitti ensin poliisille ja sitten Markkulalle.  Markkula ehti valokuvaajan kanssa paikalle ennen poliisia ja siitä hänen nimekseen keksittiin ”Murha-Markkula”.  Tämä murhatapaus jatkui niin, että myöhemmin löytyi vielä kaksi surmattua naista ja surmaaja sai tuomion kolmesta taposta.

Hannes Markkula alkoi heti uransa alusta lähtien tavata kuuluisuuksia: viihdemaailma julkimoita, poliitikkoja, huippu-urheilijoita ja missejä.  Markkula tapasi muun muassa Urho Kekkosen, Mauno Koiviston, Sauli Niinistön ja Paavo Lipposen.

Mies on ollut monessa mukana.  Hän on dekkaristi, joka on kirjoittanut 17 kirjaa vuosina 1981 - 2015.  Näistä sana ”murha” esiintyy seitsemän kirjan otsikossa ja muutkin koskevat rikoksia.  Hän on myös näytelmäkirjailija ja harrastelijanäyttelijä ja on esiintynyt elokuvissa ja televisiossakin useissa rooleissa (muun muassa poron etuosana). 

Edelleen Hannes Markkula on harrastanut astrologin ammattia.  Vuonna 1967 sattui niin, että Ilta-Sanomien suositusta horoskoopista putosi ladonnassa pois tähtimerkki Rapu.  Siitä seurasi, että rapuihmiset soittelivat toimitukseen ja kyselivät, mitä heille sinä päivänä tapahtuisi.  Hannes Markkula kirjoitti seuraavan päivän lehteen puuttuvan horoskoopin ja kertoi heidän rakkauselämästään ja onnennumeroistaan.  Horoskooppi oli optimistinen ja iloinen, mutta rapumiesten tuli varoa ruskeatukkaista naista, jonka he sattuisivat tapaamaan aamupäivällä.

Monitoimimies Markkulan laaja-alaisuutta osoittavat myös hänen saamansa tunnustukset: vuoden Susikoski -palkinto, Suomen Leijonan ritarimerkki, Suomen Palopäällystöliiton ansioristi, Ilta-Sanomien journalistipalkinto, Poliisin ansioristi ja Keskuskauppakamarin kultainen ansiomerkki.

Hannes Markkulan värikkäät muistelmat kertovat paljon, mutta eivät kaikkea.  Varastossa on vielä suuri joukko tarinoita ja miehen työkunto on tallella.  Saamme varmasti vielä suuret määrät uutta luettavaa.


maanantai 30. toukokuuta 2016

Sieluttomat tuomarit

Helsingin Sanomissa oli 28.5. oikeusneuvos Erkki Rintalan naiivi ja elämänvieras mielipidekirjoitus ”Tuomioistuinta ei pidä syyttää asiantuntemattomasti”. 

Rintala ei näy tietävän, että asiantunteville syytöksille olisi tilausta.  Meillä tuomareiden taso käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa on heikko.  Hyviä tuomareita on vähemmistö; suurin osa tuomareista on keskinkertaisia, melkoinen osa huonoja ja pieni osa täysin kelvottomia.  Tuomareiden yleisiä vikoja ovat laiskuus, ammattitaidottomuus ja tyhmyys.  Vikojen alkusyynä on tuomareiden erottamattomuus.  Tuomari ei menetä virkaansa, vaikka tekisi vääriä ratkaisuja aivan solkenaan.

Rintalan kirjoitus päättyy tiivistelmään:

”Montesquieu oli aikoinaan tuomarin aseman suhteen suorastaan puritaaninen: tuomari on vain suu, joka lausuu sanat – tuomari on sieluton olento, joka ei voi muuttaa lain voimaa eikä ankaruutta.
Ja niinkin on sanottu, ettei laki salli tuomarin olevan lakiakin viisaampi.”

Oikeusneuvos Rintalan filosofointi on vaikeaselkoista.  ”Tuomari on vain suu, joka lausuu sanat.”  Tämä kai tarkoittaa, etteivät tuomarin henkilökohtaiset mielipiteet vaikuttaisi lakien soveltamiseen.  Totuus on toinen: tuomioihin vaikuttavat viha, kateus, herkkähipiäisyys, ylimielisyys, itserakkaus, kostonhalu, taikausko, luonteenviat ja kaikki muutkin ihmisen raadolliset ominaisuudet.

”Tuomari on sieluton olento.”  Mikäs siinä, koska kaikki muutkin ihmiset ovat.  Eihän ”sielua” ole olemassakaan, se on vain uskonnollisen taikauskon luomus.  Mutta sieluton tuomari voi kyllä muuttaa lain voimaa ja ankaruutta.  Tuomari voi vääristellä asioita niin, ettei lain tarkoitus toteudu vähäänkään.

”Laki ei salli tuomarin olevan lakiakin viisaampi.”  Ehkä ei, mutta tuomarit ovat usein lakia tyhmempiä.  He eivät ymmärrä lain sisältöä eivätkä osaa soveltaa sitä yksittäistapauksiin.

Oikeusneuvos Rintala toimi aikanaan runsaat kolme vuosikymmentä eri tuomarinviroissa.  Näyttää siltä, että hänelle jäi epärealistinen kuva ihmisen toiminnasta tuomiovallan käyttäjänä. 


Minä puolestani en ihannoi tuomareita.  He voivat ratkaista minkä tahansa oikeusjutun väärin.  Heidän tasoaan kuvaa tuore tutkimus, jonka mukaan 55 % naistuomareista ja 45 % miestuomareista lukee horoskooppeja. 

maanantai 23. toukokuuta 2016

Byggmax voitti urheiluvedonlyönnin


Rakennustarvikeketju Byggmax järjesti urheiluvedonlyönnin jääkiekon maailmanmestaruudesta.  Mukaan pääsivät ne, jotka viikon aikana ennen kisoja (29.4. – 6.5.) ostivat tavaraa Byggmaxin myymälöistä.  Veto kuului näin:
Jos Suomi voittaa maailmanmestaruuden, ostajat saavat takaisin puolet maksamastaan kauppahinnasta.  Jos Suomi ei voita, Byggmax pitää koko hinnan.

Kyseessä oli mainoskampanja, jonka päämääränä oli lisätä myyntiä.  Siinä oli Byggmaxin mahdollinen voitto vedonlyönnissä.  Mahdollinen tappio oli 50 % yhden viikon myyntituloista.

Ostajakunnan mahdollisena voittona oli 50 %:n hinnanalennus.  Ostajien mahdollisena tappiona oli se, että he tekivät enemmän hankintoja kuin olisivat tehneet ilman houkutusta.
Vedonlyönti ratkesi Byggmaxin eduksi, kun Suomi jäi hopealle.  Byggmaxin maajohtaja Aleksi Virkkunen on kiitellyt kampanjaa:
”Ihan mukavasti myynti on lähtenyt tässä vaiheessa liikkeelle, ihan tavoitteiden mukaisesti. Mielestäni tulos oli ihanteellinen."
”Ainakin myymälöistä kuuluneen palautteen perusteella meillä kävi aika paljon ensikertalaisia kävijöitä palautuskampanjan aikana."
”Lupaus 50 prosentin takautuvasta rahapalautuksesta Suomen MM-voiton ehdolla rikkoi kaikki Byggmaxin tähänastiset myyntiennätykset.”
"Se meni yli odotusten, vaikka meillä oli todella kovat odotukset."
Ostajakunnan panos tässä urheiluvedonlyönnissä oli tämän mukaan mittava.  Usko Suomen voittoon MM-kisoissa sai aikaan ylimääräistä rahanmenoa.

Kun vedonlyönti oli näin tuottavaa, Byggmax luultavasti jatkaa samalla tiellä.  Urheiluhulluja suomalaisia kiinnostaisivat varmaan yleisurheilun EM-kisat Amsterdamissa heinäkuussa ja Rion olympialaiset elokuussa.  Voittaako suomalainen miesten keihäänheiton, heittääkö suomalainen yli 90 metriä?  Vetäviä vedonlyöntikohteita olisi suuri määrä.

Byggmaxin onnistunut kampanja saattaa houkutella muitakin yrittäjiä.  Minkä tahansa hyödykkeen hinta voidaan tietysti kytkeä jonkin urheilukilpailun tulokseen.


Lain mukaan Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus vedonlyöntipelien toimeenpanemiseen.  Byggmaxin kampanja täytti minun tulkintani mukaan vedonlyöntipelin tunnusmerkit, mutta valvontaviranomaiset ovat ilmeisesti eri mieltä.  Jäämme siis odottamaan seuraavia urheiluvedonlyöntejä.

maanantai 16. toukokuuta 2016

Anneli Auerin vahingonkorvausvaade


Anneli Aueria epäiltiin ja syytettiin vuosina 2009 - 2015 miehensä murhaamisesta.  Kun syyte hylättiin, Auerilla on lain mukaan oikeus saada korvaus vapaudenmenetyksen aiheuttamista kuluista, tulojen vähentymisestä ja kärsimyksestä.  Auer on esittänyt valtiokonttorille 3.020.000 euron vaatimuksen.

Anneli Auer haluaa korvauksen 1.048 vankilapäivältä.  Se edellyttää, että hän on ollut näin kauan pidätettynä tai vangittuna pelkästään murhasyytteen takia.  Hän on istunut vankilassa myös 7 vuoden 6 kuukauden seksirikostuomiota, jolta ajalta hän ei voi saada korvausta.   Murhaprosessin takia hän tiettävästi oli vankilassa vain 28.9.2009 – 25.5.2011 eli runsaat 600 päivää.  Näyttäisi siltä, että 1.048 päivää sisältävät vapaudenmenetysajan kokonaisuudessaan eli myös sen ajan, jonka Anneli Auer kärsi rangaistusta seksirikoksista.  Jos näin on, Auerin korvausvaatimus on liian suuri.   

Anneli Auer vaatii 2.500 euroa päivältä.  Valtiokonttorin käytännön mukaan peruskorvaus vapaudenmenetyksestä on 100 – 120 euroa vuorokaudelta.  Anneli Auerille maksetaan varmasti paljon enemmän, mutta kuinka paljon?  Vuonna 2007 Nils Gustafsson, joka oli syytteessä Bodominjärven kolmoismurhasta, sai 700 euroa päivältä.  Auerin korvaus nousee luultavasti yli tämän.

Anneli Auerilla on nettifirma, jolle murhaprosessi aiheutti tulonmenetyksiä.  Auer vaatii tästä 400.000 euroa.  Tämäntyyppinen korvausvaade on käytännössä vaikea.  Todistustaakka vahingosta on täysin Auerilla ja mahdollista on jopa sekin, että vaatimus hylätään täysin.

Valtiokonttori antaa ratkaisunsa nopeasti, jo elo-syyskuussa.  Jos Anneli Auer on tyytymätön korvaussummaan, hän voi haastaa valtion tuomioistuimeen ja vaatia suurempaa korvausta.  Tämä oikeusprosessi saattaa sisältää neljäkin vaihetta: käräjäoikeus, hovioikeus, korkein oikeus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.  Näissä forumeissa menettely ei ole nopeaa, niissä kuluvat kuukaudet ja vuodet.  Saattaa käydä niin, että Anneli Auerin oikeudenkäynnit päättyvät vasta joskus 2020-luvulla.



perjantai 13. toukokuuta 2016

Tupakkavaroitusten kätkemiskonstit


Suomessa tulee kesäkuussa voimaan uusi tupakkalaki, joka perustuu EU:n vuoden 2014 tupakkatuotedirektiiviin.  Asia varmistui, kun EU-tuomioistuin hylkäsi 4.5.16 kanteen, jossa tupakkateollisuus vaati direktiivin kumoamista.

Uuden tupakkalain mukaan savukerasioihin on merkittävä terveysvaroitukset sekä tekstinä että kuvallisina.  Tupakkateollisuus vastusti tätä jyrkästi.  Teollisuuden mukaan varoituksista olisi luovuttava kokonaan, koska kaikki ihmiset tietävät muutenkin tupakan vaarallisuuden.  Varoitusmerkintöjen pitäisi ainakin olla paljon pienempiä kuin 65 % rasian pinta-alasta.  Toisin kävi.  Uuden tupakkalain mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä merkintöjen tekstistä, kuvista, kirjasinlajista ja kirjasinkoosta, väristä, kehystämisestä, pinta-alasta, sijoittelusta, kiinnittämisestä ja rikkoutumattomuudesta

Miksi näin?  Siksi, että tupakkayhtiöt muuten laatisivat rasioihin näkymättömät merkinnät.  Suomessa lääkintöhallitus sai vuonna 1978 oikeuden varoitusten merkitsemiseen.  Lääkintöhallituksen arkistossa on lukuisia esimerkkejä Philip Morris Finland Oy:n ja British-American Tobacco Finland Oy:n kierosta menettelystä.  Yhtiöt ovat vuodesta 1978 lähtien

 - laskeneet liikkeelle savukerasioita, joissa ei ole varoitusmerkintää ollenkaan.
Sen lisäksi yhtiöt ovat pyrkineet
- laatimaan rasian niin, että varoitusmerkintä poistuu rasiaa avattaessa
 - kiinnittämään varoitustekstin pahvirasian kelmuun liimattuun lipukkeeseen
 - sijoittamaan varoitusmerkinnän rasian alapinnalle
 - jättämään varoitusmerkinnän kehystämättä
 - laatimaan merkinnän alueen asetuksen edellyttämää pienemmäksi
- laatimaan varoitukseen epäselvät kirjaimet
- merkitsemään kirjaimet niin, etteivät niiden koko ja väri erotu selvästi pohjaväristä
 - painamaan tummanharmaan varoitustekstin vaaleanharmaalle pohjalle
 - painamaan varoituksen ohuella mustalla tekstillä tummanharmaalle pohjalle
 - painamaan tekstin hopeavärillä, niin että varoitus häipyi valon vähetessä jne.

Tupakkakauppiaat ovat osoittaneet kekseliäisyyttä.  Tupakan myyntiä vähentää kuluttajien selkeä tieto hengenvaarasta ja tupakkateollisuus on aina pyrkinyt estämään selkeän tiedon.  Tämä pätee Suomessakin vielä vuonna 2016.  Meillä on melko suuri määrä ihmisiä, jotka eivät lue mitään eivätkä tiedä juuri mitään.  Heille savukerasia on ainoa tiedon lähde tupakan tappavuudesta.



maanantai 9. toukokuuta 2016

Jääkiekon MM-veikkaukset

Voittaako Suomi lätkän maailmanmestaruuden?  Veikkaus Oy:n urheilupelissä Suomen mestaruutta saattoi veikata ennen kisojen alkamista kertoimella 4.

Rakennustarvikeketju Byggmax on järjestänyt saman vedonlyönnin hieman suuremmalla kertoimella.  Mukaan pääsivät ne, jotka viikon aikana ennen kisoja (29.4.– 6.5.) ostivat tavaraa Byggmaxin myymälöistä.  Jos Suomi voittaa maailmanmestaruuden, ostajat saavat takaisin puolet maksamastaan kauppahinnasta.  Jos Suomi ei voita, Byggmax pitää koko hinnan.

Byggmax on ottanut riskin.  Vedonlyönti on varmaankin kiihdyttänyt myyntiä reilusti ja mainoskampanja on ollut onnistunut, mutta Suomen maailmanmestaruus aiheuttaa yhtiölle suuren tappion.

Lisäksi voidaan pohtia, onko tällainen markkinointi laissa sallittua.  Lain mukaan Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus vedonlyöntipelien toimeenpanemiseen.


maanantai 2. toukokuuta 2016

TAPPAJA KAIPASI TUPAKKAA

Rovaniemen hovioikeus tuomitsi 27.4.16 Matti A:n 11 vuodeksi vankeuteen siitä, että Matti oli 29.9.14 surmannut Jarkko B:n tämän kotitalon pihalla pistämällä tätä veitsellä kaulaan.  Tuomion perusteluissa on muun muassa seuraava kohta:

”Asiassa on otettava huomioon myös Matti A:n mielentila puhutteluhetkellä.  Hän on ollut enemmän huolissaan tupakasta kuin tapahtuneesta asiasta.”

Miten tämä selittyy?  Poliisi puhutteli Mattia heti rikospaikalla ja syyttäjä halusi käyttää puhuttelun DVD-tallennetta näyttönä Mattia vastaan.  Hovioikeus kielsi tallenteen käytön, koska poliisi ei ollut ilmoittanut Matille tämän oikeudesta olla myötävaikutamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen, kuten oikeudesta pysyä vaiti.

Hovioikeuden tuomio on sinänsä erittäin seikkaperäinen ja vakuuttava.  Tämä kohta on kuitenkin erikoinen: 


Mitä päätelmiä voidaan tehdä siitä, että ruumiin vieressä seisova tappaja pyytää poliisilta tupakkaa?

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Tupakkayhtiön huoli valtion verotuloista


TV-uutisissa 5.4. kerrottiin, että tupakkayhtiö Philip Morris Finland Oy on jo kymmenen vuoden ajan rahoittanut kymmenessä Suomen kaupungissa tutkimusta, jossa kerätään pois heitettyjä savukeaskeja.  Askien viivakoodeista nähdään, miten suuri osa poltetuista savukkeista on kotimaisia ja mikä määrä on ulkomailta tuotuja.  Miksi tupakkayhtiö uhraa varojaan tällaiseen tutkimukseen?  Philip Morris Finland Oy:n viestintäjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä selvitti asian TV-katsojille:

”Näitä tuloksia hyödynnetään sillä tavalla, että voidaan osoittaa, kuinka valtavia summia valtiolla jää saamatta verotuloja.”


Kas näin.  On hienoa, että Philip Morris -yhtiö toimii näin epäitsekkäästi yhteiskunnan hyväksi.  Tämä on ihailtavaa varsinkin nyt, kun jälleen on saatu tietoja suurimittaisesta veronkierrosta.  Olisi erinomaista, jos liike-elämässä muutkin kantaisivat huolta valtion verotuloista ja uhraisivat täysin pyyteettömästi omia varojaan tämän moraalisesti oikean päämäärän eteen.

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Autolla päin polkupyöräilijää



Vaasan hovioikeus tuomitsi 1.4.16 autonkuljettaja A:n 50 päiväsakkoon siitä, että tämä oli ajanut Porissa 10.7.14 polkupyöräilijän kuoliaaksi perävaunullisella henkilöautolla.  A ajoi 80 kilometrin tuntivauhtia, ei hiljentänyt lähestyessään pyöräilijää ja törmäsi pyörään suoraan takaa päin.  A väitti pyöräilijän horjahtaneen hänen eteensä, mutta tekninen näyttö puhui toista.

Tuomio annettiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta.  Rikoslain mukaan rangaistus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta on enintään 120 päiväsakkoa tai kuusi kuukautta vankeutta ja kuolemantuottamuksesta on enintään 120 päiväsakkoa tai kaksi vuotta vankeutta. 


Tuomio vaikuttaa kovin lievältä, mutta oikeuskäytäntö näissä tapauksissa on vakiintunut lieväksi.  Polkupyörä on aika turvaton kulkuväline.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Tuoli alta - hauska pila

Helsingin hovioikeus tuomitsi 4.3.16 Ville A:n vammantuottamuksesta 30 päiväsakkoon ja erinäisiin vahingonkorvauksiin.  Ville, 18-vuotias autonkuljettaja, istui 30.10.13 Ruoholahden K-Marketin kahvilassa kahden työkaverinsa kanssa.  Muutamaa minuuttia myöhemmin paikalle tuli yksi työkaveri lisää, Jussi B, joka lähestyi pöytää kahvin ja karjalanpiirakan kanssa.  Kun Jussi oli istuutumassa, Ville vetäisi ”huumorimielessä” tuolin alta niin, että Jussi jysähti lattiaan ja kahvi lensi rinnuksille.  Jussin selkä vahingoittui ja hänet leikattiin Ortonilla 3.12.13.  Diagnoosina oli lannerangan välilevytyrä.

Tämä tuolitemppu on aika yleinen, mutta sillä voi olla vakavat seuraukset.  Meillä istuu pyörätuolissa ihmisiä, joille lattiaan putoaminen on aiheuttanut alaraajahalvauksen.  Seurauksena voi olla myös lonkkamurtuma, joka vaatii leikkauksen ja pitkän toipumisajan.

Hovioikeus antoi tuomion vammantuottamuksesta, mutta tuolin vetäjä saattaa syyllistyä myös tahalliseen rikokseen.  Rikoslain mukaan tahallisuutta on kolmea tyyppiä.  Tekijä on aiheuttanut seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen tai pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä.

Tuolin vetäisijän tahallisuus täyttää vähintään lievän pahoinpitelyn tunnusmerkit, koska lattialle putoaminen tuottaa varmasti ainakin jonkinmoisen epämiellyttävän tuntemuksen.  Ville syyllistyi tämän mukaan tahalliseen lievään pahoinpitelyyn, josta rangaistukseksi on säädetty sakkoa.  Rangaistus vammantuottamuksesta on sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta, siis ankarampi kuin lievästä pahoinpitelystä.  Rangaistus tavallisesta pahoinpitelystä on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, siis kovempi kuin vammantuottamuksesta.  Syyllistyikö Ville myös pahoinpitelyyn eli olisiko hänen pitänyt ymmärtää, että selän vahingoittuminen oli tässä tilanteessa varsin todennäköistä?  Sillä rajoilla ollaan.  Jussi oli 44-vuotias, painoi 110 kiloa ja oli aiemmin valitellut Villelle selkäänsä. 

Rangaistus törkeästä pahoinpitelystä on 1 – 10 vuotta vankeutta.  Jos pilan kohteena on vanha ja raihnas tai hyvin painava tai liikuntarajoitteinen ihminen, on yleisen elämänkokemuksen nojalla ennakoitavissa, että hänen luunsa ja nikamansa eivät kestä juuri minkäänmoisia iskuja.  Tuolihuumori voi tällaisessa tapauksessa toteuttaa törkeän pahoinpitelyn kriteerit.





perjantai 11. maaliskuuta 2016

Lasten rokottamatta jättäminen

Suomessa valtaosa lapsista rokotetaan kurkkumädän, jäykkäkouristuksen, hinkuyskän, polion, tuhkarokon ja eräiden muiden hengenvaarallisten tautien ehkäisemiseksi.  Jotkut vanhemmat kuitenkin kieltävät lastensa rokottaminen ja tämän takia meillä runsaat tuhat lasta vuodessa jää täysin vaille rokotussuojaa.  Tästä seuraa, että rokottamattomat lapset ovat vaarassa sairastua johonkin vakavaan tartuntatautiin ja myös se, että ympäristönkin lapset vaarantuvat.

Meillä on järjestöjä ja lääkäreitä, jotka väittävät rokotuksia hyödyttömiksi tai suorastaan haitallisiksi.  Nämä tahot levittävät väitteitään julkisuudessakin ja osa ihmisistä toimii heidän ohjeidensa mukaan.  Esimerkiksi Rokotusinfo ry:n nettisivulla sanotaan:

”Rokotukset voivat aiheuttaa pysyviä vammoja ja kuolemia.”

”Taudin voi saada vaikka on rokotettu. Valmistajan mukainen rokotuksen suojateho voi olla niinkin alhainen kuin 36 % ja joidenkin tutkimusten mukaan jopa negatiivinen (-56 %) eli rokotetuilla on tautia ilmennyt enemmän kuin rokottamattomalla vertailuryhmällä.”

Lääkäri Liisa Sulkakoski on todennut televisiossa ja nettihaastattelussa:

”Minä en rokottaisi yhtään lastani.  Näen rokotuksista hankalia sivuvaikutuksia eikä niillä ole mittaa eikä määrää.”

”Tähän mennessä ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että juuri joukkorokotukset olisivat lasten tarttuvien tautien häviämisen syynä.”

Meillä ei ole puututtu vanhempien antamiin rokotuskieltoihin eikä rokotusten vastustajien oikeuksiin levittää omaa ”lääketiedettään”.  Näin asia näyttää olevan muuallakin.  Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa rokottamattomuus on aiheuttanut vammautumisia ja kuolemia.  Meillä ei liene tällaista vielä tapahtunut, mutta rokotuskriittisyys näyttää olevan kasvussa.  Asiaan olisi syytä tarttua ennen kuin vakavia seurauksia ilmenee.

Voitaisiin ajatella, että lapsen suojaamatta jättäminen antaisi perusteen lastensuojelulain mukaiselle lapsen huostaanotolle.  Huostaanotto on lain mukaan mahdollinen, jos puutteet lapsen huolenpidossa uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä.

Rikosoikeuden näkökulmasta voitaisiin pohtia, onko kyseessä lapsen heitteillepano.  Jos rokottamaton lapsi sairastuu, arvioitavaksi voitaisiin ottaa vaaran aiheuttaminen, vammantuottamus, törkeä vammatuottamus, pahoinpitely tai törkeä pahoinpitely.  Mikäli lapsi kuolee, tarkasteluun olisi otettava kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus, tappo ja jopa murha.


Rikoslain valossa olisi arvioitava sekä lasten vanhempia että niitä järjestöjä, lääkäreitä ja muita tahoja, jotka neuvovat jättämään lapset rokottamatta.

maanantai 22. helmikuuta 2016

Rattijuopon auto valtiolle


Matti A ajoi jatkuvasti autoa tuhdissa humalatilassa ja jäi siitä usein kiinnikin.  Viimeisimmät tapaukset sattuivat 25.4.15 ja 8.5.15 ja niiden seurauksena Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Matin 11.11.15 kahdesta törkeästä rattijuopumuksesta seitsemän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja kahden vuoden kahdeksan kuukauden ajokieltoon.  Samalla hänen omistamansa Mercedes-Benz Vito -pakettiauto tuomittiin valtiolle menetetyksi.  Vaasan hovioikeus pysytti tuomion 22.1.16.

Ei se auto helpolla Matti-pojalta lähtenyt.  Hän oli tätä ennen kärähtänyt törkeistä rattijuopumuksista 7.8.10, 29.1.12, 15.6.13, 24.9.13, 4.9.14, 14.9.14, 20.11.14, 3.12.14, 8.2.15 ja 17.3.15, siis peräti kymmenen kertaa.  Kuudesta viimeisestä rötöksestä hän oli saanut tuomiot 10.2.15, 18.2.15 ja 17.4.15. 

Rikoslain mukaan rikoksen kohteena ollut esine voidaan tuomita kokonaan tai osaksi menetetyksi muun muassa silloin, kun tämä seuraamus on tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi ja esine on erityisen sovelias rikolliseen käyttöön.  Menettämisseuraamus saadaan kuitenkin jättää tuomitsematta, jos tuomio olisi kohtuuton ottaen huomioon rikoksen ja esineen laatu, vastaajan taloudellinen asema sekä muut olosuhteet. 

Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava lukuun esimerkiksi se, onko auto välttämätön kulkuväline maaseudulla asuvalle tai tämän perheelle.  Auton suuri arvokin voisi painaa vaa’assa.  Matin auto oli noin 10.000 euron arvoinen, johon nähden sen tuomitseminen valtiolle olisi ollut Matin mielestä kohtuutonta.


Punnittaessa auton kohtaloa vastakkain ovat rattijuopumukseen syyllistyneen ihmisen edut ja muiden ihmisten henki ja terveys.  Oikeuskäytäntö on ollut varsin lievää.  Tässäkin tapauksessa rattijuopon rikoskierre olisi voitu katkaista jo paljon aiemmin.  Poliisi olisi voinut ottaa auton takavarikkoon viimeistään 14.9.14, jonka jälkeen se olisi tuomittu valtiolle menetetyksi käräjäoikeudessa 10.2.15.  Esimerkiksi 20.11.14 Matin promillet olivat 2,79, joten hän vaaransi todella pahasti muiden ihmisten turvallisuuden.  Oikeuskäytäntöä olisi syytä kiristää.

tiistai 16. helmikuuta 2016

Homeopatiaa!

TV 1:n A-studiossa keskusteltiin 4.2.16 homeopatiasta.  Lääkäri, diplomihomeopaatti Liisa Sulkakosken mukaan homeopatialla voidaan parantaa lukuisia eri tauteja.  Terveyssosiologian dosentti Markku Myllykoski taas sanoi homeopatiaa pelkäksi humpuukiksi ja puoskaroinniksi.  Homeopaattiset ”lääkkeet” eivät ole sen kummempaa kuin kraanavesi.  Sulkakoski totesi, että vedellä on muisti.

Nettikirjoituksissa Sulkakoski kertoo, että homeopaattiset lääkkeet, jotka ovat erittäin laimeita, auttavat elimistöä parantamaan itse itsensä.  Homeopaattisen lääkeaineen valintametodia on vaikea ymmärtää objektivoivan ja kausaalisen syy-seuraus logiikan näkökulmasta. Samankaltaisuuden etsiminen potilaan yksilöllisen sairaudenkuvan ja lääkeainekuvan välillä perustuu syy-seurausketjujen sijasta analogia-päätelmälle, josta seuraa ”Similia similibus curentur”-periaate (kaltainen voidaan parantaa kaltaisellaan). 

Homeopaatti Tarja Hytönen luettelee netissä suuren määrän tauteja, joihin homeopatia tehoaa:
erilaiset epidemiat, rokot, aivokalvontulehdus, kurkkumätä, hinkuyskä, korvatulehdukset, haavaumat, psoriasis, paiseet, kasvaimet, luomet, luunmurtumat, haavat, allergiat, astma, poskiontelon- ja keuhkoputkentulehdukset, keuhkokuume, sydänvaivat, korkea/matala verenpaine, kilpirauhasvaivat, sukupuolitaudit, krooniset ja akuutit virtsatietulehdukset, maksa-, munuais-, haima ja sappivaivat, masennus, maanis-depressiivisyys, alkoholismi, huume- tai lääkeriippuvuudet ja itsemurhahakuisuus.
Homeopaatit siis antavat potilailleen ”valmisteitaan” muun muassa näiden vakavien tautien hoitoon.  Kun homeopaattisilla ”lääkkeillä” ei koululääketieteen mukaan ole mitään vaikutuksia, voitaneen päätellä, että hyvin moni homeopaattien potilas on kuollut näihin tauteihin.  Tämä seikka antaa aiheen rikosoikeudellisen tarkasteluun.

Korkein oikeus tuomitsi vuonna 1994 kuolemantuottamuksesta luontaishoitaja A:n, joka oli neuvonut sokeritautia sairastaneen lapsen vanhempia korvaamaan lääkärin määräämän insuliinihoidon kuhne-kylvyillä. Viisivuotiaalla pojalla todettiin sokeritauti 11.2.1991 ja hänelle määrättiin aloitettavaksi jatkuva insuliinihoito.  Insuliini vaihdettiin 9.3.1991 kuhne-hoidoksi, josta lähtien A antoi neuvojaan pojan vanhemmille.  Poika kuoli 25.4.1991 sokeritautikoomaan.  KKO tuomitsi A:lle kuusi kuukautta vankeutta ehdollisena.  Rangaistus oli kovin lievä.  Kun A tiesi koululääketieteen kannan insuliinin välttämättömyydestä, tilanteessa olisi voitu pohtia myös tapon ja murhan tunnusmerkistöjä.

Olisi mielenkiintoista selvittää jonkun homeopaatin hoitohistoriasta, onko joku hänen potilaistaan kuollut siihen tautiin, johon homeopaatti on määrännyt ”lääkkeitä”.  Vertailukohdaksi voitaisiin ottaa valelääkäri Esa Laihon tapaus.  Laiho toimi lääkärinä kymmenen vuotta ja ehti hoitaa yli 12.000 potilasta.  Kun potilastiedot tutkittiin, tuloksena olivat kuusi todettua hoitovirhettä ja syytteet kahdesta taposta ja neljästä törkeästä pahoinpitelystä.   


Mahtaisiko jonkun homeopaatin jäljiltä löytyä tappoja tai murhia tai törkeitä pahoinpitelyitä?

maanantai 25. tammikuuta 2016

"Vanha akka" - kunnianloukkausrikos

Mies ja nainen riitelivät kotitalonsa pihalla pyykkivuorosta heinäkuussa 2014 Pitäjänmäellä.  Riidan kiihtyessä mies nimitti naapuriaan ”vanhaksi akaksi” ja lopulta uhkasi tappaa tämän.  Tapahtumaa seurasi parvekkeelta yksi talon asukkaista, joka sittemmin todisti asian käräjäoikeudessa.

Helsingin käräjäoikeus, tarkemmin sanottuna yksi miespuolinen käräjätuomari, tuomitsi 10.11.2015 miehen kunnianloukkauksesta ja laittomasta uhkauksesta 35 päiväsakkoon ja maksamaan vahingonkorvausta kunnianloukkauksesta 200 euroa ja uhkauksesta 500 euroa.  Helsingin hovioikeus pysytti tuomion 15.1.2016.

Mies oli 46-vuotias.  Naisen ikää ei tuomiossa kerrota, vaikka se kuului jutun mielenkiintoisiin kohtiin.  Olisiko kyseessä ollut kunnianloukkaus, jos nainen olisi ollut vain 30 vuotta vanha?  Entä, jos mies olisi nimitellyt häntä vain ”akaksi”?  Ja miten olisi, jos nainen olisi sanonut riitakumppaniaan ”vanhaksi ukoksi” tai vain ”ukoksi”?

En olisi tuominnut rangaistusta kunnianloukkauksesta, vaikka mies olisi nimittänyt naapuriaan ”ikivanhaksi akaksi”